S.O.S. – MERI ON HÄDÄSSÄ!

Meri on hädässä! Fantastisten konserttien lisäksi Meri ja musiikki tarjoaa tänä vuonna myös uskoa tulevaisuuteen. Olen aivan varma, että suuret muusiikkielämykset pystyvät innostamaan meitä  neuvokkuuteen ja yhteistoimintaan työssämme ympäristön hyväksi.

Festivaalin aloittaa uunituore teos! Kun kyseessä ovat musiikki ja aito rakkaus mereen, Lasse Mårtensonin nimi tulee nopeasti mieleen. Minulle hän edustaa erityisen mukavia muistoja lapsuudesta, jolloin vesi oli kirkkaampaa, merilevä vihreämpää ja taivas sinisempi. Veneilijä tunnistaa myös itsessään helposti Mårtensonin rajattoman ja viattoman rakkauden saariston saariin ja meren aaltoihin. Vastaavien kokemusten toteutumisesta tulevaisuudessa kannattaa taistella kynsin ja hampain. Meri ja musiikki on tilannut kapellimestari-säveltäjä-laulaja Johanna Almarkilta teoksen, josta syntyi soiva Lasse Mårtenson -fresko. Teoksen esittää Almark yhdessä Maja Mannilan ja Wegelius Kamarijousien kanssa.

Festivaalin toinen päivä alkaa torilta. Tarjolla on jazzia, esitelmiä meren tulevaisuuden hyväksi tehtävästä työstä sekä paneelikeskustelu johon osallistuu päättäjien, ympäristöjärjestöjen ja veneilijöiden edustajia. Ohjelmassa on myös muuta toimintaa koko perheelle.

Illan teemana ovat vuodenaikamme. Nostalgia on jälleen yksi soittajista. Lapsuuteeni kuului oleellisena osana neljän vuodenajan jatkuva vuorottelu. Nyt mietin, kuinka monta vuodenaikaa lapsenlapsemme saavat kokea? Antonio Vivaldin tuttu Vuodenajat on saanut kiehtovan uuden ilmeen Max Richterin minimalistisessa sovituksessa. Astor Piazzollan alkuperäisteos kuulostaa upealta Leonid Desjatnikovin versiossa viululle ja orkesterille. Näitä suosikkeja allekirjoittanut esittää yhdessä Suomalaisen Kamariorkesterin kanssa.

Sunnuntain konsertin ohjelman on koonnut kansainvälisesti arvostettu ruotsalainen konserttipianisti Roland Pöntinen. Hänen pianokonserttinsa sisältää musiikkia Itämeren maista. Illan säveltäjänimiä ovat mm. Frédéric Chopin, Henryk Górecki, Arvo Pärt, Jean Sibelius ja Sergei Rahmaninov.

Haluaisin väittää, että koko ihmiskunta joutuu nyt kohtaamaan hälyttäviä uhkakuvia, jotka koskevat tulevien sukupolvien elinmahdollisuuksia maan päällä. Huonojen uutisten tulvassa jäämme usein vaille tietoa kaikesta konkreettisesta työstä, jota tehdään muun muassa mertemme suojelemiseksi. Ilman yhä laajempaa tietoisuutta valintojemme seurauksista, tilanne olisi kuitenkin paljon huonompi kuin nyt. Monet meistä varmaan muistavat, että suhteellisen äskettäin yleinen käytäntö oli jätteiden ja romun kumoaminen laidan yli. Nykyään kukaan ei voi enää väittää, että se olisi hyväksyttävää, millään tasolla. Riippuen siitä, onko pessimisti vai optimisti, tämä tosiasia voidaan kokea kahdella tavalla: Meri on saastunut ja katastrofi on peruuttamaton. Tai: Lopultakin olemme ymmärtäneet, että se, mitä upotamme mereen, ei katoa. Itse valitsen optimistin tavan lukea myös julmuuksista ja ympäristörikoksista: Nyt kun tiedämme, voimme tehdä asialle jotakin!

Osa tämän vuoden festivaalin lipputuloista lahjoitetaan Itämereen keskittyville ympäristöjärjestöille.

Tervetuloa inspiroitumaan!

Jan Söderblom, taiteellinen johtaja